Analyyttinen geometria

Analyyttinen geometria on geometrian osa-alue, joka soveltaa geometristen ongelmien ratkaisemiseen matemaattista analyysiä ja algebraa. Geometriset ongelmat saadaan muutettua algebrallisiksi yhtälöiksi ottamalla käyttöön ns. karteesinen koordinaatisto. Koordinaatiston otti käyttöön ranskalainen René Descartes (Cartesius) vuonna 1637 teossarjassaan, jonka osat olivat Metodin esitys, Optiikka ja Meteorologia sekä analyyttisen geometrian perusteet sisältänyt tutkielma Geometria. Teoksen ansiosta Descartesia pidetään nykyisin analyyttisen geometrian perustajana.
Maksimitehonsiirtolause
Maksimitehonsiirtolause on sähköopin lause, jonka mukaan lähteestä kuormaan siirtyvä teho saa suurimman arvonsa silloin, kun kuormitusresistanssi on tarkalleen yhtä suuri kuin lähteen sisäinen resistanssi
Linnikin lause
Linnikin lause vastaa analyyttisen lukuteorian alalla Dirichlet'n aritmeettisia lukujonoja koskevan lauseen pohjalta nousevaan luonnolliseen kysymykseen
Symbolinen laskenta
Symbolinen laskenta eli algebrallinen laskenta eli tietokonealgebra tarkoittaa sitä matematiikan ja teoreettisen tietokäsittelytieteen osa-aluetta, joka tutkii yhtälöiden ja lausekkeiden tehokasta käsittelyä symbolisessa muodossa tietokonetta apuna
Jännitelähteiden peruskytkennät
Jännitelähteiden peruskytkennät ovat sarjaankytkentä ja rinnankytkentä
Alkion kertaluku (modulaariaritmetiikka)
Alkion kertaluku modulaariaritmetiikassa tarkoittaa pienintä positiivista eksponenttia, jolla potenssiinkorotuksen jakojäännökseksi tulee ykkönen tietyllä positiivisella kokonaisluvulla jaettaessa
Muonion lukio
Muonion lukio on Muonion kunnassa toimiva vuonna 1974 perustettu lukio
Modulaariaritmetiikan käänteisluku
Modulaariaritmetiikan käänteisluku on modulaari- eli jakojäännösaritmetiikan keskeisiä käsitteitä
Erdősin–Straussin konjektuuri
Erdősin–Straussin konjektuuri on Paul Erdősin ja E. G. Straussin esittämä egyptiläisiin murto­lukuihin liittyvä väittämä, jonka mukaan Diofantoksen
REDUCE
REDUCE on yleiskäyttöinen symbolisen laskennan ohjelmisto, joka on alun perin kirjoitettu fysiikan sovellutuksia varten
Bom
Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa. Vuonna 2022 Suomessa 56 henkilöllä oli Bom sukunimenään. Vuonna 2020 Ruotsissa oli 87 henkilöä nimeltään Bom ja Tanskassa 219