Bataavit
Bataavit olivat germaaniheimo, joka asui Reinin, Waalin ja Pohjanmeren välimaastossa. Bataavit olivat roomalaisten liittolaisina vuodesta 15 eaa. lähtien, ja he auttoivat Drususta tämän sotaretkellä muita germaaniheimoja vastaan.
- Parcae
- Parcae, "synnyttäjät", olivat roomalaisessa mytologiassa alun perin kaksi syntymän ja synnytyksen jumalatarta, Decima ja Nona. Kreikkalaisen mytologian moirien vaikutuksesta Parcaen kolmanneksi jäseneksi liitettiin myöhemmin myös kuoleman jumalatar
- Hymir
- Hymir on skandinaavisessa mytologiassa meren äärellä asuva jättiläinen. Hän omistaa valtavan, peninkulman syvyisen kattilan, jota jumalat himoitsevat voidakseen panna siinä olutta. Thor ja Týr lähetetäänkin noutamaan pataa
- Cizin
- Cizin tai Kisin on mayojen kuoleman jumala sekä maanalaisen kuolleiden maailman hallitsija. Cizin polttaa sieluja Metnalin alamaailmassa. Hänen toinen hahmonsa on Kisin, maanjäristysten jumala
- Ubit
- Ubit olivat germaaniheimo, joka asui Reinin itäpuolella. He liittoutuivat Caesarin kanssa, kun tämä ylitti Reinin 55 eaa. Caesar kukisti eburonit Reinin 53 eaa. ja hieman myöhemmin Marcus Vipsanius Agrippa antoi orjuutettujen eburonien maat ubeille
- Godepert
- Godepert oli yhdessä veljensä Perctaritin kanssa langobardien kuningas vuosina 661–662. He olivat edeltäjänsä Aripertin poikia
- Hrungnir
- Hrungnir on skandinaavisessa mytologiassa vahvin jättiläisistä
- Ardarik
- Ardarik tai Ardaric oli gepidien kuningas ja yksi Attilan luotetuimmista vasalleista. Ardarikin komentamat gepidit olivat Katalaunien kenttien taistelussa hunnien liittolaisia. Attilan kuoltua Ardarik johti gepidien ja useiden muiden hunnien alistamien
- Perctarit
- Perctarit, joka tunnettiin myös nimillä Pertharit tai Berthari, oli yhdessä veljensä Godepertin kanssa langobardien kuningas vuosina 661–662. He olivat edeltäjänsä Aripertin poikia
- Plektrudis
- Plektrudis oli frankkien valtakunnan major domuksen Pipin Heristalilaisen vaimo
- S/S Koli
- S/S Koli oli suomalainen vuonna 1902 rakennettu matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi aluksi Pielisellä ja Saimaalla ja sen jälkeen Turun saariston reiteillä sekä Selkämeren ja Suomenlahden rannikkolinjoilla. Laiva muutettiin vuonna 1932