Björköbyn vaakuna
Björköbyn kunnanvaakuna on saanut aiheensa kunnan historiasta ja nimestä. Björköbyn asukkaat vastasivat aikoinaan postinkulusta Merenkurkun yli, minkä muistona vaakunassa on postitorvi. Torvesta riippuvat koivunlehdet viittaavat kunnan nimeen.
- Ähtävän vaakuna
- Ähtävän vaakuna oli Ähtävän kunnan tunnus, jonka aaltokoroinen hirsi symboloi Ähtävänjokea ja kissankellot jokilaakson niittyjä ja peltoja
- Nuijamaan vaakuna
- Nuijamaan vaakuna oli Nuijamaan kunnan tunnus, joka puhuvana vaakunana viittaa kunnan nimeen
- Petolahden vaakuna
- Petolahden vaakuna oli Petolahden kunnan tunnus. Vaakunan perunankukat viittaavat perunanviljelyyn ja sahakoro vanhaan lankkujen sahaukseen
- Raution vaakuna
- Raution vaakuna oli Raution kunnan tunnus ja puhuva vaakuna. Rautio on vanha suomen kielen seppää tarkoittava sana
- Tyrvännön vaakuna
- Tyrvännön vaakuna oli Tyrvännön kunnan tunnus. Vaakuna viittaa kunnan järvien rikkaisiin kalavesiin ja ruusu puutarhanhoitoon. Tyrvännön Lepaalla on toiminut Lepaan puutarhaoppilaitos vuodesta 1910
- Koskenpään vaakuna
- Koskenpään kunnanvaakuna on saanut aiheensa kunnan koskien valjastamisesta. Vaakunan vesipyörä viittaa koskista saatavaan vesivoimaan, ja ketju on aikanaan valittu yhteiseksi teemaksi emäpitäjä Jämsän vaakunan kanssa. Sama aihe toistui myös
- Pirttikylän vaakuna
- Pirttikylän vaakuna oli Pirttikylän kunnan tunnus. Vaakunan aiheen viisikulmiot lipukkeineen, jotka esitetään vuorovärisinä, antavat kuvan pirtin päädystä, jonka kuvajainen heijastuu veden pinnasta. Tämä puolestaan voidaan yhdistää suoraan
- Hinnerjoen vaakuna
- Hinnerjoen vaakuna on saanut aiheensa kunnan alueelta tehdyistä kivikautisista esinelöydöistä. Kivikautisia asuinpaikkoja on Hinnerjoen alueelta rekisteröity kuusi, joihin vaakunan vasarakirveen päät viittaavat
- Vehmersalmen vaakuna
- Vehmersalmen vaakuna oli Vehmersalmen kunnan tunnus. Vaakunan airot viittaavat kalastukseen ja yleensäkin kulkuyhteyksiin alueen aavojen järvilakeuksien yli
- S/S Koli
- S/S Koli oli suomalainen vuonna 1902 rakennettu matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi aluksi Pielisellä ja Saimaalla ja sen jälkeen Turun saariston reiteillä sekä Selkämeren ja Suomenlahden rannikkolinjoilla. Laiva muutettiin vuonna 1932