Diracin deltafunktio
Diracin deltafunktio on brittiläisen fyysikon Paul Diracin käyttöön ottama matemaattinen konstruktio. Intuitiivisesti se voidaan käsittää eräänlaiseksi erikoislaatuiseksi funktioksi, jonka kuvaaja on sellainen äärettömän terävä piikki, jonka alle jäävä pinta-ala on 1. Diracin deltafunktiolla on integraalilaskennassa vastaava merkitys kuin Kroneckerin deltalla sarjateoriassa. Signaalinkäsittelyn alalla sitä sanotaan myös yksikköimpulssifunktioksi. Diracin deltafunktiota käytetään esimerkiksi sähködynamiikassa kuvaamaan pistemäisen varauksen varaustiheyttä.
- Barni
- Barni on hyvin pieni pinta-alan yksikkö, jota käytetään tehollisen poikkipinta-alan ja vaikutusalan yksikkönä ydinfysiikassa. Yksi barni on 10–28 neliömetriä
- Kroneckerin delta
- Kroneckerin delta on Leopold Kroneckerin mukaan nimetty matemaattinen kahden muuttujan, yleensä kokonaislukumuuttujan funktio, jonka arvo on 1, jos molemmat muuttujat ovat yhtä suuria, muutoin 0. Niinpä esimerkiksi , mutta . Kroneckerin delta
- Maagiset luvut
- Ydinfysiikassa maagiset luvut ovat luvut, jotka vastaavat protonien tai neutronien lukumäärää sellaisessa atomiytimessä, jossa ytimen kuorimallin kuoret ovat täysiä. Maagisia lukuja ovat 2, 8, 20, 28, 50, 82 ja 126
- Outous
- Outous (engl. strangeness) (S) on hiukkasfysiikassa alkeishiukkasiin liittyvä kvanttiluku. Se säilyy vahvassa ja sähkömagneettisessa, mutta ei heikossa vuorovaikutuksessa
- Massaylijäämä
- Ydinfysiikassa nuklidin massaylijäämä on atomiytimen todellisen, atomimassayksikköinä ilmaistun massan ja sen massaluvun erotus. Sitä käytetään usein atomiydinten massojen taulukoinnissa. Ytimen massa atomimassayksikköinä on kaikissa
- Hefnerkynttilä
- Hefnerkynttilä on vanha valovoiman yksikkö, nykyisissä yksiköissä 0,903 kandelaa
- Absorptiospektri
- Absorptiospektri on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallonpituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän
- Imponderabilia
- Imponderabiliat olivat oletettuja painottomia tai ainakin äärimmäisen kevyitä aineita, joiden avulla tieteessä vielä 1800-luvun alussa selitettiin lämpö-, valo-, sähkö- ja magneettiset ilmiöt.. Valoa pidettiin Newtonin käsityksen mukaisesti
- Sigma (baryoni)
- Sigma-baryonit (Σ) ovat baryoneja, joiden kolmesta kvarkista kaksi on ylös- (u) tai alas-kvarkkeja (d) mutta kolmas jokin muu, tavallisimmin outo kvarkki (s), mutta saattaa olla myös lumokvarkki (c) tai pohja-kvarkki (b). Teoreettisesti on ennustettu
- Villikkotyttäreni
- Villikkotyttäreni, televisioesityksessä Varokaa, isä irti!, on Henry Kosterin ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva vuodelta 1963. Sen pääosia, opiskelemaan lähtevää teinitytärtä ja tätä Eurooppaan asti seuraavaa ylisuojelevaa isää