Hardyn epäyhtälö

Hardyn epäyhtälö kuuluu matematiikassa seuraavasti: Olkoon A={a1,a2,...} jono epänegatiivisia reaalilukuja ja f epänegatiivinen integroituva funktio. Merkitään

Lusinin lause

Matematiikassa Lusinin lause on reaalianalyysin lause, joka on nimetty Nikolai Luzinin mukaan. Lusinin lause on toinen muotoilu Littlewoodin toisesta periaatteesta

Pedoen epäyhtälö

Pedoen epäyhtälö eli Neubergin–Pedoen epäyhtälö on epäyhtälö kahden kolmion sivujen ja alojen välillä. Sen mukaan kolmion, jonka sivujen pituudet ovat , ja sekä ala ja kolmion, jonka sivujen pituudet ovat , ja sekä ala välillä on

Vapausaste (tilastotiede)

Tilastotieteessä vapausaste on niiden muuttujien lukumäärä, jotka voivat vaihdella. Se on riippumattomien tapojen lukumäärä, joissa dynaaminen systeemi voi liikkua rikkomatta rajoituksia. Toisin sanoen vapausaste voidaan määritellä minimääränä

Youngin epäyhtälö

Matematiikassa Youngin epäyhtälön mukaan positiivisille reaaliluvuille a, b, p ja q, joille 1/p + 1/q = 1, on

Levinsonin epäyhtälö

Matematiikassa Levinsonin epäyhtälö on positiivisia reaalilukuja koskeva epäyhtälö. Epäyhtälö kuuluu näin: Olkoon ja funktiolla on olemassa kolmas derivaatta välillä , jolle kaikilla . Jos kaikilla ja , on

Kanoninen kimppu

Matematiikassa dimensiota n olevan algebrallisen variston kanoninen kimppu on

Muirheadin epäyhtälö

Matematiikassa Muirheadin epäyhtälö yleistää aritmeettisen ja geometrisen keskiarvon välisen epäyhtälön. Sen mukaan jos

Alexanderin–Spanierin kohomologia

Algebrallisessa geometriassa Alexanderin–Spanierin kohomologia on kohomologiteoria, joka esiintyy monistojen differentiaalimuotojen, joilla on kompakti kantaja, teoriassa. Teoria on samantapaista ja jossain määrin duaalista de Rhamin kohomologian

Aste (Abelin ryhmä)

Matematiikassa Abelin ryhmän aste eli torsiovapaa aste mittaa kuinka suuri ryhmä on. Aste kuvaa, kuinka suuri rationaalikertoiminen vektoriavaruus tarvitaan, jotta abelin ryhmä voitaisiin upottaa siihen. Yhtäpitävästi voidaan kysyä, kuinka suuri

Jacobin symboli

Lukuteoriassa Jacobin symboli on Legendren symbolista johdettu yleistys. Toisin kuin Legendren symboli, Jacobin symboli ottaa huomioon tapaukset joissa ei ole alkuluku. Symbolin esitteli Carl Jacobi vuonna 1846 yksinkertaistamaan laskutoimituksia