Havanganjärvi
Havanganjärvi on Pirkanmaalla Virroilla Vaskivedellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.
- Jyrkeejärvi
- Jyrkeejärvi on puoliksi maakuntarajalla Keski-Suomessa Keuruulla ja Pirkanmaalla Virroilla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön
- Ahvenainen (Orivesi, Hirsilä, pohjoinen)
- Ahvenainen, jonka nimi on kartoissa monikkomuodossa Ahvenaiset, on Pirkanmaalla Oriveden Hirsilän pohjoispuolella olevista lammista se toiseksi suurin ja pohjoisimpana sijaitsevana. Lampia on yhteensä neljä
- Liesijärvi (Parkano)
- Liesijärvi on Pirkanmaalla Parkanossa Vahojärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Liesijärvi on osa Liesijärven valuma-aluetta
- Myllyvesi ja Väärä-Kalkku
- Myllyvesi ja Väärä-Kalkku ovat Pirkanmaalla Länkipohjan pohjoispuolella Jämsässä Korvenkylässä ja Orivedellä sijaitseva järvi. Järveen kuuluvat kaksi järviallasta Väärä-Kalkku ja Myllyvesi, mutta myös Kalkunjärven vedenpinta on näiden
- Yräysjärvi
- Yräysjärvi on Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Myllyojan valuma-alueeseen
- Ubagan
- Ubagan on Kazakstanissa ja hieman myös Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen oikeanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella. Joki on kevättulvan jälkeen kesällä murtovetinen joki
- Niemisjärvi (järvi Hankasalmella)
- Niemisjärvi on Keski-Suomessa Hankasalmen Niemisjärvellä ja hieman Kangasniemen puolellakin sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön. Järvi on nykyään kahtena erillisenä järvialtaana, mutta ennen järvenlaskua se oli yhtenäinen järvi
- Tšagan
- Tšagan on Uraljokeen oikealta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläosien lounaispuolen arolla. Joen alajuoksu kulkee Kazakstanissa Länsi-Kazakstanin alueella ja yläjuoksu Venäjällä Orenburgin alueella
- Želkuar
- Želkuar on Venäjällä Tšeljabinskin alueella ja Kazakstanissa Qostanayn alueella Toboljokeen oikealta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella arolla. Tobol on eräs Irtyšjoen suurista sivujoista
- S/S Koli
- S/S Koli oli suomalainen vuonna 1902 rakennettu matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi aluksi Pielisellä ja Saimaalla ja sen jälkeen Turun saariston reiteillä sekä Selkämeren ja Suomenlahden rannikkolinjoilla. Laiva muutettiin vuonna 1932