Hevoskastanja
Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, ja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisillä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna puistolehmukseen, mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergisia henkilöitä. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä. Hevoskastanjan lehdet, kukat ja siemenet sisältävät myrkyllistä eskuliinia (C15H16O9) ja eskiinia (C55H86O24).
- Vihannespunkki
- Vihannespunkki on punkkien lahkoon kuuluva hämähäkkieläin. Epävirallinen nimi kehrääjäpunkki juontuu punkin kehräämästä seitistä, josta ne on helppo tunnistaa. Kotipuutarhassa ne ovat yleisiä tuholaisia
- Varsi
- Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana. Varsi mahdollistaa myös veteen liuenneiden ravinteiden nostamisen ylös lehtien ja kukkien saataville. Puutuneisuuden
- Serbiankuusi
- Serbiankuusi kuuluu kuusiin ja mäntykasveihin. Serbiankuusi on Serbiasta kotoisin oleva, harvinainen Drina-joen varrella Länsi-Serbiassa ja Unkarissa lähellä Visegrádin kaupunkia kasvava puu. Luontaisella kasvualueellaan se kasvaa 1000–1500 metrin
- Hopeapensaat
- Hopeapensaat eli kilsepensaat (Elaeagnus) on suku hopeapensaskasvien (Elaeagnaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia tai ainavihantia pensaita tai pieniä puita. Lehtien pintaa peittää hopeanhohtoinen nukka. Lajit kasvavat alkuperäisinä pohjoisen
- Kanadantuija
- Kanadantuija on sypressikasveihin kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Kanadan kaakkoisosassa ja Yhdysvaltojen koillisosassa. Kanadantuija oli varhaisimpia Pohjois-Amerikasta Eurooppaan tuotuja puita
- Poppelit
- Poppelit eli haavat (Populus) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puusuku. Se sisältää kesävihantia puita, jotka muodostavat runsaasti juurivesoja. Kukinnot ovat norkkoja ja tuulipölytteisiä
- Saarnet
- Saarnet (Fraxinus) ovat oliivipuukasveihin (Oleaceae) kuuluvia puita. Saarnien puuaines on vahvaa ja elastista ja sen käyttökohteena ovat mm. huippubaseballmailat ja sähkökitarat
- Mandariini
- Mandariini on pieni sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva puu ja sen samanniminen hedelmä. Se on lähtöisin Kiinasta, mutta sitä viljellään nykyään eri puolilla maapalloa
- Juovabasiliski
- Juovabasiliski eli juovikas basiliski on heimoon Corytophanidae kuuluva liskolaji. Luonnossa juovabasiliskeja elää Keski-Amerikan trooppisissa sademetsissä, alueella Etelä-Meksikosta Venezuelaan ja Ecuadoriin. Ne ovat tottuneita kiipeilijöitä, jotka
- Alb-Donau-Kreis
- Alb-Donau-Kreis on piirikunta Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa Tübingenin hallintopiirissä. Sen pinta-ala on 1 359 neliökilometriä, ja siihen kuuluu 55 kuntaa. Kesäkuun 2022 lopussa piirikunnassa oli 201 208 asukasta. Piirikunnan keskus