Imusolu
Imusolut eli lymfosyytit ovat elimistössä esiintyviä soluja ja kuuluvat valkosoluihin eli leukosyytteihin. Ne osallistuvat immuunivasteeseen ja pitävät yllä spesifisen eli valikoivan immuunijärjestelmän toimintaa. Solupintansa antigeenireseptorien avulla imusolut tunnistavat elimistössä kohtaamiaan antigeeneja. Imusolut erikoistuvat luuytimen kantasoluista ja niillä on kaksi pääluokkaa: B- ja T-lymfosyytit.
- Syöjäsolu
- Syöjäsolu eli fagosyytti on fagosytoosiin eli solusyöntiin osallistuva eli elimistön immuunijärjestelmään kuuluva solu, joka tuhoaa elimistöön päässeitä mikrobeja ja muita vierasaineita. Syöjäsoluilla on kyky tunnistaa solukalvonsa
- Munuaispyramidi
- Munuaispyramidit muodostavat munuaisen ytimen perusrakenteen. Ydin jakautuu 10-15 erilliseen lohkoon eli munuaispyramidiin, joiden leveä tyviosa on kohti munuaisen kuorikerrosta ja kärki suuntautuu kohti munuaisallasta. Munuaispyramidin kärkeä
- Monosyytti
- Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi. Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota
- Myokardium
- Myokardium eli sydänlihas on sydämen seinämän keskimmäinen ja paksuin osa. Vasemman kammion seinämä on noin 12 mm paksu; oikean kammion seinämä on ohuempi, noin 5 mm. Sisäpuolelta sydänlihasta verhoaa endokardium ja ulkopuolelta
- Hematokriitti
- Hematokriitti on punasolujen suhteellinen osuus koko veren tilavuudesta. Se määritetään mittaamalla verisolupatsaan korkeus verinäytteen pohjalla sentrifugoinnin jälkeen. Käytännössä hematokriitti kuvastaa punasolujen osuutta verinäytteen
- Munuaiskeränen
- Munuaiskeränen eli Malpighin keränen on munuaisten kuorikerroksessa sijaitseva nefronin osa. Munuaiskeränen koostuu runsasmutkaisesta hiussuonikeräsestä (glomerulus) ja keräsenkotelosta eli Bowmanin kotelosta
- Luukudos
- Luukudos on elävää jatkuvasti uusiutuvaa tukikudosta. Se muodostuu luusoluista sekä kiteisestä väliaineesta, joka koostuu pääasiassa kalsiumista ja fosfaatista. Luukudoksessa on myös runsaasti kollageenisyitä. Kudoksen rakenteesta johtuen luun
- Hikirauhanen
- Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista. On olemassa sekä pieniä hikirauhasia että suuria hikirauhasia. Pienet hikirauhaset erittävät ns.varsinaista hikeä, joka on laimea suolojen vesiliuos. Hiki
- Inhibiittori
- Inhibiittoreiksi kutsutaan ainetta, joka hidastaa kemiallista reaktiota
- Bom
- Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa. Vuonna 2022 Suomessa 56 henkilöllä oli Bom sukunimenään. Vuonna 2020 Ruotsissa oli 87 henkilöä nimeltään Bom ja Tanskassa 219