Jämsän vaakuna

Jämsän kaupungin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä siilirauta, jota ympäröi reunuksittain ketju; molemmat hopeaa”, ja se on alun perin vahvistettu kunnanvaakunaksi Jämsänkoskelle 3. huhtikuuta 1954. Ketju on yhteinen teema emäpitäjän Jämsän ja sen tytärpitäjien Jämsänkosken ja Koskenpään vaakunoiden välillä. Myllynkivien etäisyyden säätämiseen käytetty siilirauta viittaa Jämsänkosken vanhoihin vesimyllyihin ja niistä alkaneeseen pitäjän teollistumiseen. Jämsä otti vaakunakseen Jämsänkosken vaakunan vuonna 2009 näiden kuntaliitoksen yhteydessä.
Äänekosken vaakuna
Äänekosken vaakuna on Äänekosken kaupungin tunnus, ja sen on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan”, ja se on alun perin
Västanfjärdin vaakuna
Västanfjärdin vaakuna oli Västanfjärdin kunnan tunnus. Vaakunan aiheen kaateinen polviorsi muistuttaa muodoltaan kunnan nimen alkukirjainta, ja laivankello viittaa rannikkopurjehduksen merkitykseen tälle saaristolaiskunnalle
Tohmajärven vaakuna
Tohmajärven vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska”, ja se on alun perin vahvistettu Värtsilän kunnanvaakunaksi 1. lokakuuta 1958. Vaakunan aihe viittaa seudun vanhaan
Tammelan vaakuna
Tammelan kunnanvaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä. Vaakunan tammenoksat lehtineen ovat suora viittaus paikkakunnan nimeen, mikä tekee vaakunasta puhuvan
Sastamalan vaakuna
Sastamalan vaakuna on Sastamalan kaupungin tunnus. Vaakunan on alun perin hyväksynyt vuonna 1973 lakkautetulle Karkun kunnalle Karkun kunnanvaltuusto 26. marraskuuta 1962, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 12. helmikuuta 1963. Vaakunan
Kivijärven vaakuna
Kivijärven kunnanvaakuna on saanut aiheensa Kivijärven kirkkoon liittyvästä kansantarinasta. Kertomuksen mukaan ensimmäisen kirkon rakennustyöt eivät edenneet, kun kaikki päivän aikana tehty työ oli salaperäisesti hajotettu yön aikana
Pattijoen vaakuna
Pattijoen vaakuna oli Pattijoen kunnan tunnus. Vaakunan aiheen sininen palkki viittaa saman nimiseen jokeen ja kaurakimppu maatalouteen
Kakskerran vaakuna
Kakskerran vaakuna oli Kakskerran kunnan tunnus. Sen veneet viittasivat kunnan asemaan saaristokuntana, ja niiden lastina olleet tiilet kertoivat paikkakunnalla jo keskiajalla harjoitetusta tiilenlyönnistä ja niin kuljettamisesta muun muassa Turun
Tl. Kosken vaakuna
Tl. Kosken vaakuna on Tl. Kosken kunnan tunnus. Vaakunan aiheen kannustähti viittaa sekä Hevonlinnan, jossa on aikanaan ollut linnavarustus, että sinne johtavan Huovintien nimiin. Lohenpyrstökoro saa renkaan muistuttamaan vesimyllyn ratasta, joka
Jean Ferry
Jean Ferry oli ranskalainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kuului ’patafysiikka -nimiseen koulukuntaan OuLiPoon