Kajaanin lääni
Kajaanin lääni on nimitys, jota on käytetty Kajaanin linnaa ympäröivistä alueista. Ahtaammassa merkityksessä nimitys tarkoittaa silloista Oulun erämaa-aluetta eli Paltamon pitäjää ja laajemmassa merkityksessä koko Kajaanin vapaaherrakuntaa. Vanha Paltamon pitäjä käsitti myöhemmät Paltamon, Sotkamon, Kuhmoniemen, Säräisniemen, Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan, Ristijärven ja Vuolijoen seurakunnat sekä Kajaanin kaupunkiseurakunnan ja Kajaanin maaseurakunnan.
- Ahvenanmaan tuomiokunta
- Ahvenanmaan tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue tuomiokuntien lakkauttamiseen vuoteen 1993 saakka. Maantieteellisen asemansa vuoksi Ahvenanmaalla oli sekä Manner-Suomesta erillinen kihlakunta että tuomiokunta
- Laivakunta
- Laivakunta eli haaksikunta on Pohjoismaissa keskiajalla käytössä ollut hallinnollinen alue, jonka asukkaiden velvollisuus oli merisodan syttyessä varustaa laiva miehistöineen sotaa varten. Alue oli yleensä kihlakunnan osa. Laivakuntia oli Norjassa
- Oulun eteläisen voutikunnan tuomiokunta
- Oulun eteläisen voutikunnan tuomiokunta oli 1762–1776 toiminnassa ollut kihlakunnantuomarin virka-alue. Se kuului aluksi Turun hovioikeuspiiriin ja siirrettiin Vaasan hovioikeuspiiriin 1776, kun vastaperustetun hovioikeuden oikeuspiiri määrättiin
- Vakuuslaki
- Vakuuslaki eli takuulaki on 1922 säädetty suomalainen laki, joka sisältää Ahvenanmaan maakunnan asukkaita koskevia säännöksiä. Se tuli voimaan 11. elokuuta 1922 ja kumottiin Ahvenanmaan itsehallintolailla, joka tuli voimaan vuoden 1952 alussa
- Muurlan lääni
- Muurlan lääni oli noin 1405–1830 toiminut hallinnollinen ja oikeudenhoidollinen alue Halikon kihlakunnassa. Kyseessä ei ollut mikään tavanomainen lääni, vaan sen ruotsinkielinen nimi Muurla län oli ainoastaan lyhenne nimestä Muurla
- Helsinki (hallintopitäjä)
- Helsinki oli Ruotsin vallan aikainen hallintopitäjä Uudellamaalla. Tämän oikeudellisen ja hallinnollisen piirin maantieteellinen alue ulottui useaan nykykuntaan. Helsingin verohallintopitäjän aluetta vastasivat vuoden 1939 kuntajaon mukaisesti
- Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta
- Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta oli 1653–1776 toiminnassa olut Turun hovioikeuden alaisuuteen kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue. Sitä edeltävinä aikoina Uudenmaan maakunnassa oli ollut käytössä useita erilaisia
- Faanjunkkari
- Faanjunkkari eli lippujunkkari tarkoitti 1600- ja 1700-luvuilla sotilaana maataan palvelevaa aatelisnuorukaista, jonka kunniatehtävänä oli lipun kantaminen. Vuosina 1919–1934 nimitystä käytettiin Saksassa upseerikokelaista
- Arvioverotus (historiallinen)
- Arvioverotus oli Itä-Suomen kaskitalouden aikainen verotusmuoto. Savossa nimitettiin 1500-luvulla arviopunnaksi yhtä veronahkaa vastaavaa pelto- ja kaskimaata. Tällaiseen maa-alaan voitiin kylvää kolme puntaa viljaa. Käytännössä kylväminen
- Holvihauta
- Holvihauta on hautausmaalla sijaitseva maanalainen tila, jonne vainajan tuhka sijoitetaan ilman uurnaa. Holvihautaan kuuluvassa maanpäällisessä osassa on lukittava kansi, joka peittää aukon, jonka kautta tuhka haudataan. Maanpäällisessä osassa on