Kaunojalkaseitikki
Kaunojalkaseitikki on melko harvinainen huopaseitikkien alasukuun (Telamonia) kuuluva helttasieni. Se kasvaa syyskuussa tuoreissa ja lehtomaisissa kuusikoissa kuusen juurisienenä ja tunturikoivikoissa koivulla. Laji on levinneisyydeltään pohjoispainotteinen. Kaunojalkaseitikki ei sovellu syötäväksi.
- Kuusenkääpä
- Kuusenkääpä on monivuotinen vain kuusessa kasvava kääpälaji. Sen itiöemä on kiilamainen ja usein puoliksi alustanmyötäinen. Yläpinta on tummanruskea, reunavyöhyke jäykkäkarvainen. Kellanruskea reuna on terävä ja kova. Kanelinruskea pillistö
- Haavanarinakääpä
- Haavanarinakääpä on arinakääpiin (Phellinus) kuuluva monivuotinen vain elävässä haavassa kasvava kääpä. Se on suuri ja kiilamaisen muotoinen muistuttaen monilla muilla lehtipuilla esiintyvää arinakääpää. Yläpinta on nuorena
- Harlekiinikorallikäärme
- Harlekiinikorallikäärme eli harlekiinikäärme on erittäin myrkyllinen korallikäärmelaji. Se kasvaa korkeintaan metrin pituiseksi ja on rakenteeltaan hoikka. Pyöreässä päässä sijaitsevat pienet silmät ja suu. Harlekiinikorallikäärmeen
- Karvavyökääpä
- Karvavyökääpä on yksivuotinen pienehkö kääpä. Se on yleinen koko Suomessa kasvaen kuolleella lehtipuulla. Itiöemä on ohut ja hyllymäinen. Kasvuvyöhykkeinen yläpinta on karvainen ja vaihtelee väriltään kermanvalkoisesta harmaaseen ja
- Meritupet
- Meritupet (Ascidiacea) on vaippaeläinten luokka. Ne ovat alustaan kiinnittyneitä, vaipan ympäröimiä merieläimiä, joilla on suu- ja hylkyaukko. Toukat uivat vapaasti ja niillä on selkäjänne, jonka yläpuolella on selkäydin, mikä viittaa
- Aurinkoahvenet
- Aurinkoahvenet (Centrarchidae) kuuluvat aurinkoahvenkalojen (Centrarchiformes) lahkoon. Aurinkoahvenet ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta joitakin lajeja on tuotu Eurooppaan, missä muutamat niistä ovat levinneet luonnonvesiin. Useimmilla lajeilla
- Isokurnusimppu
- Isokurnusimppu on merenpohjan simppukala, joka elää Atlantin itäosassa Norjasta Länsi-Afrikan rannikolle sekä Välimeressä ja Mustassameressä. Lajin nimi tulee kyvystä tuottaa kurnuttavaa ääntä
- Jäkälätammiyökkönen
- Jäkälätammiyökkönen on tammimetsissä elävä yökköslaji. Siipien kärkiväli on 43–48 millimetriä. Laji on helppo tuntea etusiipien keväänvihreästä pohjaväristä vaaleine kuvioineen, jonka avulla se sulautuu hyvin ympäristöön
- Puhvelisammakko
- Puhvelisammakko on Kaakkois-Aasiassa yleisenä elävä kaivajasammakkolaji. Se kasvaa 5–7,5 cm pitkäksi. Sammakon pyöreä vartalo on väriltään ruskea vaaleanruskein tai -punaisin raidoin. Tuntiessaan itsensä uhatuksi puhvelisammakko pullistaa
- Rally Zlín
- Rally Zlín on Tšekissä Zlínissä ajettava rallikilpailu. Kilpailu on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1971. Rallin kilpailupaikka on noin 300 kilometriä etelään pääkaupungista Prahasta. Kilpailun sponsori on rengasvalmistaja Barum, jonka