Noidansolmu
Noidansolmu on symboli, jota käytettiin keskiajan Euroopassa suojaamaan noitien taikuuksilta. Noidansolmu kuvaa noitien taikuuksia, joita tehtiin solmujen avulla. Suojaavana periaatteena oli, kuten monen muunkin symbolin kohdalla, että pahan kuva suojaa pahalta. Noidansolmu tehtiin talojen tai tallien oven yläpuolelle. Noidansolmu on muunnos hannunvaakunasta. Eräs merkin taikavoimaa lisäävä tekijä saattoi olla se, että melko monimutkaisen merkin saattoi piirtää jatkuvalla liikkeellä.
- Honkavaara (vaara)
- Honkavaara ja Pieni Honkavaara ovat vierekkäiset vaarat, tai saman vaaran erilliset huiput Lieksassa, Pohjois-Karjalassa, Suomessa, Kolin vaarojen, ja Pielisjärven Hattuselän välissä. Ison Honkavaaran huipun korkeus on noin 270 metriä merenpinnasta
- Mäkrävaara
- Mäkrä eli Mäkrävaara on vaara Pohjois-Karjalan Lieksassa, Kolin kansallispuistossa. Sen korkeus on noin 313 metriä merenpinnasta, ja noin 219 metriä viereisen Pielisjärven pinnasta. Se on Suomen eteläisen puoliskon korkeimpia kohtia, mutta jää
- Alkuaika
- Alkuaika tai esiaika, Australian alkuasukkailla uniaika, on monien kulttuurien uskomuksissa myyttinen ajanjakso maailman alkuvaiheissa, ennen nykyistä maailman tilaa
- Halkietelä
- Halkietelä ja halkipohjoinen ovat savolaisten kansanperinteisiä ilmansuuntia, jotka oli sidottu paikallisiin maastonmuotoihin varsinaisten ilmansuuntien sijasta. Nämä ilmansuunnat määräytyivät suuria osia Savon maastosta hallitsevien, jotakuinkin
- Petrus Dacus
- Petrus Dacus de Finlandia oli Turun Pyhän Olavin luostarin dominikaaniveli, joka lähetettiin Tanskan Århusiin opiskelemaan logiikkaa vuonna 1291. Hän on ensimmäinen suomalainen, jonka tiedetään opiskelleen ulkomailla
- Onnenhattu
- Onnenhattu on toisinaan vastasyntyneen lapsen päätä verhoamaan jäänyt sikiökalvo. Onnenhattu on joissain kulttuureissa katsottu hyväksi enteeksi lapsen kannalta; lapsesta on uskottu tulevan viisas, älykäs tai merkittävä. Ainakin suomalaiset
- Apueläin
- Apueläin on tutkijoiden käyttämä nimitys suomalaisen tietäjän lähinnä yliluonnollisina apureina pitämistä todellisista elätti-eläimistä, jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisesti kesyjä kotieläimiä. Tunnetuimpia olivat käärmeet
- Rautamiehet
- Rautamiehet ovat vainolaisia eli vieraita hyökkääviä sotajoukkoja Viron Kalevipoeg-eepoksessa.
Rautamiehissä on muistumia kalparitareiden historiallisista hyökkäyksistä
- Pilkka
- Pilkka on puun runkoon kuorta leikkaamalla tehty merkki. Pilkka voi olla esimerkiksi rajan tai myytäväksi tai kaadettavaksi tarkoitetun puun merkki, mutta myös muistomerkki, kuten karsikkopuussa
- Yhteiskassa
- Yhteiskassa on useiden eri rikollisryhmittymien hallinnollinen elin, joka toimii Virossa. Yhteiskassa käsittelee erilaisia alamaailman asioita, joita ovat esim. ryhmien väliset kiistat ja erimielisyydet, toimialojen jako sekä vangittujen avustaminen