Orionin sumu

Orionin (suuri) sumu eli Messier 42 on tähtitaivaan kirkkain kaasusumu ja helposti havaittavissa myös paljain silmin pimeällä taivaalla. Tosin se näyttää paljain silmin tähtimäiseltä. Sen löysi Nicolas-Claude Fabri de Peiresc kaukoputkella vasta vuonna 1610 – tosin jo Ptolemaios merkitsi sumun sisällä olevat kirkkaimmat tähdet yhtenä tähtenä luetteloonsa. Johann Cysatus löysi kohteen itsenäisesti vuonna 1611, mutta tämän jälkeen löydöt unohdettiin aina vuoteen 1656 saakka, jolloin Christiaan Huygens löysi sen jälleen. Huygensiä pidettiin pitkään kohteen alkuperäisenä löytäjänä, kuten teki myös Charles Messier, joka lisäsi kohteen luetteloonsa 4. maaliskuuta 1769. Henry Draper valokuvasi sumun ensimmäisenä syvän taivaan kohteena vuonna 1880. Sumu sijaitsee keskellä Orionin "miekkaa" θ Orioniksen kohdalla.
Elliptinen galaksi
Elliptinen galaksi on nimensä mukaisesti ellipsoidin muotoinen galaksi. Se on yksi Hubblen luokittelun mukaisista galaksityypeistä. Pienet elliptiset galaksit muistuttavat pallomaisia tähtijoukkoja ja ovat vain vähän niitä isompia; suuret elliptiset
Regulus
Regulus, α Leonis, on Leijonan tähdistön päätähti ja taivaan 21. kirkkain tähti. Tähden nimi on latinaa, ja se tarkoittaa ’pientä kuningasta’, sillä Reguluksen uskottiin aiemmin hallitsevan taivaan tapahtumia. Tähden arabiankielinen nimi on
Suuri Magellanin pilvi
Suuri Magellanin pilvi on Linnunradan suurin seuralaisgalaksi. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Kultakalan ja osin Pöytävuoren tähdistössä. Sen lähellä sijaitsee myös Pieni Magellanin pilvi. Molemmat galaksit on nimetty portugalilaisen
Ekstragalaktinen tähtitiede
Ekstragalaktinen tähtitiede on tähtitieteen osa-alue, joka tutkii Linnunradan ulkopuolista maailmankaikkeutta eli kaikkea sitä, mikä ei kuulu galaktisen tähtitieteen tutkimusalueeseen
Alkeisvarsikko
Alkeisvarsikko eli protallio on sanikkaisilla esiintyvä suvullisen polven yksilö, joka tuottaa uuden suvuttoman polven yksilön hedelmöityksen kautta. Toisin kuin suvuttoman polven yksilöt, jollaisina sanikkaisten ryhmään kuuluvat edustajat
Sirkkalehti
Sirkkalehti on siemenkasveilla ensimmäinen lehti tai lehtiryhmä, joka syntyy itäneestä taimesta. Sirkkalehtien määrä jakaa koppisiemeniset kahteen luokkaan: yksisirkkaisille kehittyy yksi sirkkalehti ja kaksisirkkaisille kaksi. Paljassiemenisillä
Achernar
Achernar [akernar], α Eridani, on Eridanuksen tähdistön kirkkain tähti ja koko tähtitaivaan yhdeksänneksi kirkkain tähti. Se sijaitsee aivan pitkän tähdistönsä eteläosassa vain 33 asteen päässä eteläisestä taivaannavasta eikä siten näy
Bayerin designaatio
Bayerin designaatio on useille kirkkaille tähdille annettu tunnus, jonka otti käyttöön saksalainen tähtitieteilijä Johann Bayer vuonna 1603 ilmestyneessä tähtikartassaan Uranometria. Se koostuu pienestä kreikan kirjaimesta ja tähdistön
Ominaisliike
Ominaisliike on tähden todellinen havaittu liike taivaankannella. Siinä ei ole otettu huomioon Maan pyörimisliikkeestä johtuvaa taivaan näennäistä kiertymistä, parallaksia, prekessiota, nutaatiota eikä valon aberraatiota. Tähden ominaisliike
Maantieviestin Suomen-mestaruuskilpailut
Maantieviestin Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuosina 1987–1991. Kilpailut järjesti Suomen Urheiluliitto