Piikkiankeriaskalat
Piikkiankeriaskalat (Notacanthiformes) on viuhkaeväisten lahko, johon kuuluu 25 kalalajia. Ne jaetaan kahteen heimoon, kummassakin kolme sukua. Useimmat piikkiankeriaskalat elävät syvällä meressä.
- Seeprapallokala
- Seeprapallokala on Australian lähimerissä elävä pallokala, sukunsa ainoa laji
- Limakotilot
- Limakotilot (Lymnaeidae) on vesikeuhkokotiloihin luettava sisävesissä elävä nilviäisheimo. Sen jäsenet elävät etupäässä lammissa ja muualla hidasliikkeisessä makeassa vedessä. Ne sietävät kuitenkin usein myös laimeaa murtovettä. Kaikki
- Sillihaikalat
- Sillihaikalat, aiemmin myös haikalat, (Lamniformes) on rustokaloihin kuuluva kalalahko. Siihen kuuluu monia tunnettuja hailajeja, kuten sillihai, valkohai, peikkohai ja jättiläishai, yhteensä noin 15 lajia seitsemässä heimossa. Sillihaikaloilla on
- Putkisuukalat
- Putkisuukalat (Syngnathiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko. Siihen luokitellaan viisi heimoa, muun muassa merineulat, johon puolestaan kuuluu merihevosten suku. Putkisuukaloilla ei ole lainkaan hampaita vaan putkimainen suu, jolla ne imaisevat
- Hunajapallokala
- Hunajapallokala on aasialainen makean veden pallokalalaji. Se voi kasvaa lähes 30 cm pitkäksi. Se elää jokivedessä Myanmarin, Indokiinan ja Indonesian alueella
- Sarvihaikalat
- Sarvihaikalat eli kampahammashait (Heterodontiformes) on rustokaloihin kuuluva kalalahko. Siihen kuuluu vain yksi heimo sarvihait (Heterodontidae) ja yksi suku Heterodontus, jossa on yhdeksän lajia
- Norjankrilli
- Norjankrilli on äyriäinen, joka elää suurina parvina Atlantissa. Se on osa eläinplanktonia
- Rentopäivänkilo
- Rentopäivänkilo eli gotlanninpäivänkilo on päivännoutokasveihin kuuluva kasvilaji. Se on rento, haaroittuva varpu, joka kasvaa yleensä 3–15 cm korkeaksi. Sen kasvupaikkoja ovat kalkkipitoiset kalliot. Kasvin lehdet ovat harmaanvihreitä ja
- Ophiolepis superba
- Ophiolepis superba on raidallinen käärmetähti. Se on kotoisin indopasifiselta merialueelta, ja kasvaa 35 cm pitkäksi. Sillä on viisikulmainen keskuskiekko ja viisi pitkää, ohutta sakaraa, jotka ovat ruskearaitaiset. Keskuskiekossa on erilaisia
- Meranon Agnès
- Meranian Agnès oli saksalainen aatelisneito, Meranian markiisin Berthold IV:n tytär. Filip II:n puolisona hänestä tuli Ranskan kuningatar