Plasmolyysi

Plasmolyysi tarkoittaa kasvisolun soluliman/solukalvon irtoamista soluseinästä veden menetyksestä johtuen. Vesi saattaa poistua kasvisolusta esimerkiksi aineiden diffundoitumisen vuoksi. Mikäli solu laitetaan sokeri- tai suolaliuokseen, joka on väkevämpää kuin soluneste, virtaa nestettä solusta pois.
Biotesti
Biotesti on testi, jolla määritetään jotain yhdistettä biologisen koemateriaalin avulla. Koemateriaalina voi olla jokin organismi, elin tai kudosta. Biotestin voidaan ajatella tarkoittavan myös ylipäätään elävällä materiaalilla tehtävää
Apikaalidominanssi
Apikaalidominanssi-termi kuvaa kärkisilmun säätelemää kasvin kasvua ja haarautumista. Sana apikaalinen viittaa kärjessä sijaitsevaan tai kärjenpuoleiseen, kun taas dominanssi tarkoittaa vallitsevuutta
Auksiini
Auksiini eli indoli-3-etikkahappo on kasvihormoni, joka edistää solujen pituuskasvua ja kääntää kasvin valoa kohden. Auksiinia tuottuu varren kärjessä, nuorissa lehdissä ja hedelmissä
Rakennebiologia
Rakennebiologia on molekyylibiologian haara, jossa tutkitaan biologisten makromolekyylien kuten proteiinien ja nukleiinihappojen rakennetta
Ramachandran-kuvaaja
Ramachandran-kuvaaja kuvaa proteiinin pääketjun φ (phi)-kiertokulmia ψ (psi)-kiertokulmiin nähden. Kuvaajan x-akselilla on φ-kulmat ja y-akselilla ψ-kulmat. Kuvaajan kehitti intialainen Gopalasamudram Narayana Ramachandran
Debyen ja Wallerin tekijä
Debyen ja Wallerin tekijä, B-tekijä tai lämpötilatekijä on parametri, jota käytetään röntgendiffraktiodatan laadun tarkkailussa ja kiteen epäjärjestyksen tutkimuksessa. B-tekijä kertoo atomien lämpöliikkeestä kiteessä sekä kiteen
Alkioinduktio
Induktiolla tarkoitetaan kehitysbiologiassa tapahtumaa, jossa kudos määrää toisen kudoksen kehityssuunnan. Joskus induktorina tai induktion kohteena ovat yksittäiset solut
Gibberelliini
Gibberelliinit ovat kasvihormoneja, jotka mm. edistävät kasvua. Gibberelliineja tuottuu eniten silmuissa ja lehdissä. Erilaisia gibberelliinejä tunnetaan yli 100. Ne on nimetty löytämisjärjestyksessä. Yleisin gibberelliini on GA1. Gibberelliinit
Valejalka
Valejalka eli pseudopodi on uloke, joka työntyy solusta ja mahdollistaa solun liikkumisen. Valejalkoja on monilla yksisoluisilla kuten ameboilla sekä monisoluisten valkosoluilla. Myös luusolut, eräät yksilönkehityksenaikaiset solut, fibroblastit ja
Kara (työkalu)
Kara on työstökoneen osa, joka sijaitsee työstökoneen pyörimisakselilla ja on yleensä akselimainen. Vaikka itse akselia kutsutaan karaksi, karalla viitataan työntekijöiden keskuudessa usein metonyymisesti koko pyörivään kokonaisuuteen, johon