Raetia
Raetia eli Reetia oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti alueen nykyisessä Sveitsissä ja Etelä-Saksassa.
- Fundamentaaliontologia
- Fundamentaaliontologia on Martin Heideggerin nimitys omalle eksistentialistiselle fenomenologiselle hankkeelleen
- Gallia transalpina
- Gallia transalpina, myös Gallia ulterior, oli Rooman valtakuntaan kuuluvan Gallian osa, joka oli Roomasta katsottuna Alppien toisella puolella. Se oli myös Rooman tasavaltalaisaikainen provinssi, joka käsitti alueen nykyisen Ranskan eteläosissa
- Baba (vuori)
- Baba eli Varnoúntas on vuori Pohjois-Makedoniassa Bitolan kunnassa Pelagonian alueella, sekä osin Kreikan puolella Flórinan alueyksikön alueella Länsi-Makedoniassa. Baba on Pohjois-Makedonian kolmanneksi korkein vuori ja sen korkeus on 2 601 metriä
- Mets
- Mets on kaupunginosa Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsee Ateenan ydinkeskustan eteläpuolella ja kuuluu kaupungin 2. suuralueeseen. Kaupunginosa käsittää suurin piirtein Panathinaiko-stadionin lounaispuolisen alueen
- Áktio
- Áktio eli Poúnta (Πούντα), antiikin Aktion, on niemi Aitolia-Akarnaniassa läntisessä Kreikassa. Se sijaitsee Amvrakikóslahden suulla lahden Joonianmerestä erottavan salmen eteläpuolella. Salmen toisella puolella sijaitsee Prévezan kaupunki
- Germania superior
- Germania superior, myöhemmin Germania prima, oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Ranskan, Saksan ja Sveitsin alueilla
- Kratippos Ateenalainen
- Kratippos oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka oli kotoisin Ateenasta
- Alpes maritimae
- Alpes maritimae oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Meri-Alppien alueen pääosin nykyisen Ranskan alueella
- Kallisthenes
- Kallisthenes Olynthoslainen oli antiikin kreikkalainen historioitsija. Hän oli Aristoteleen veljenpoika. Tämän suosituksesta Kallisthenes osallistui Aleksanteri Suuren Aasian sotaretkelle historioitsijana
- Harmaahanhikki
- Harmaahanhikki on sormihanhikkien sukuun kuuluva laji. Kasvi on monivuotinen, ja sen kasvutapa on melko pysty. Varsi on karvainen, ja kasvilla on harvoin tyviruusuke. Lehdet ovat viisi- tai seitsensormisia. Lehdykät ovat joskus syvään hampaisia ja