Saattoporan kaivos
Saattoporan kultakaivos toimi Kittilässä vuosina 1988–1995. Kaivoksesta louhittiin sen toiminta-aikana 2,14 miljoonaa tonnia malmia. Tonni malmia sisälsi keskimäärin 3,25 grammaa kultaa ja sen kuparipitoisuus oli 0.26 %. Kaivos tuotti yhteensä 6 279 kiloa kultaa ja 5 177 tonnia kuparia. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy.
- Kivimaan kaivos
- Kivimaan kultakaivos toimi Tervolan Sivakkajoella 1969–1970. Kaivoksesta louhittiin 18 587 tonnia malmia joka sisälsi 2.0 grammaa kultaa tonnissa malmia. Malmin kuparipitoisuus oli 1,20 %. Kaivoksen omistanut Outokumpu Oy louhi rikkaimman osuuden
- Robert Nobel
- Robert Hjalmar Nobel oli ruotsalainen insinööri ja teollisuusmies
- Leppiniemen riippusilta
- Leppiniemen riippusilta, tunnettiin myös nimellä Pyhäkosken riippusilta oli Muhoksella Leppiniemen kylässä Oulujoen Pyhäkosken kohdalla ylittänyt jalankulkijoille tarkoitettu riippusilta, joka valmistui syyskesällä 1934. Silta oli 1930-luvulla
- Mullikkorämeen kaivos
- Mullikkorämeen sinkkikaivos toimi Pyhäjärvellä vuosina 1989–2000. Kaivoksesta louhittiin sen toiminta-aikana 1,2 miljoonaa tonnia malmia. Malmi sisälsi keskimäärin 6,08 % sinkkiä, 0,30 % kuparia ja 17,05 % rikkiä. Tonnissa malmia oli 1,01
- Ylöjärven kaivos
- Ylöjärven (Parosjärven) kuparikaivos sijaitsi Ylöjärvellä Takamaan kylässä ja se oli toiminnassa 1943–1966. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy. Kaivos tuotti kuparin ohella myös wolframia ja pieniä määriä kultaa ja arseenia. Malmia louhittiin
- Emil Jankes
- Carl Emil Jankes oli suomalainen taidemaalari
- Pahtavuoman kaivos
- Pahtavuoman kuparikaivos toimi Kittilässä vuosina 1974–1993. Kaivoksesta louhittiin sen toiminta-aikana 0,294 miljoonaa tonnia malmia. Malmin kuparipitoisuus oli keskimäärin 1.07 %. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy
- Kuusankosken Sanomat
- Kuusankosken Sanomat oli Kuusankoskella vuosina 1959–1989 julkaistu puolueisiin sitoutumaton paikallislehti joka ilmestyi kolme kertaa viikossa. Lehteä julkaisi aluksi Kuusankosken Lehtitaitto Oy joka myi lehden vuonna 1968 Kuusankosken Sanomat Oy:lle
- Lainlukija
- Lainlukija oli 1500- ja 1600-luvuilla Ruotsissa ja Suomessa laamannin tai kihlakunnantuomarin sijaisesta käytetty nimitys. Varsinaisilla tuomarinvirkaan nimitetyillä henkilöillä oli usein jo ennestään jokin muu korkeampi virka ja he saattoivat
- Uno Khüry
- Uno Khüry oli suomalainen konsuli ja Winterin maali- ja tapettitehtaiden toimitusjohtaja