Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana

Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin. Lisäksi artikkeli käsittelee muun muassa yksityisiin ihmisiin, talouselämään sekä tuotantolaitoksiin kohdistuneita haasteita toisen maailmansodan ajan Suomessa. Suomen taloudellisten resurssien vähäisyys vaikutti yhtä lailla sekä Suomen armeijan kuin muunkin väestön toimintaedellytyksiin sekä selviytymismahdollisuuksiin sodan oloissa.
Luettelo talvisodan tykistöyksiköistä
Luettelossa talvisodan tykistöyksiköistä esitellään suomalaiset tykistöyksiköt, jotka osallistuivat talvisotaan. Luettelossa esitellään yksiköt niiden virallisen lyhenteen, perustamis- ja keskittämisalueen sekä kaluston osalta marraskuun lopun
Jalkaväkirykmentin määrävahvuus (talvisota)
Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli määritelty ennen talvisotaa vuonna 1939 seuraavanlaiseksi
Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen
Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen oli Suomen puolustusvoimien joukkojen demobilisaatiota talvisodan jälkeen. Moskovan välirauhan jälkeen kenttäarmeijan välitöntä kotiuttamista ei edes harkittu yleistilanteen Euroopassa pysyessä valtakunnan
Sotatalous Suomessa välirauhan aikana
Sotatalous Suomessa välirauhan aikana käsittelee talvi- ja jatkosodan välistä ajanjaksoa, jonka aikana valtakunnan talouselämä sopeutettiin valtiojohdon määräyksin ja talouselämän sopeutuessa myös omaehtoisesti muuttuneeseen
III/JR 38 (talvisota)
III/JR 38 eli Jalkaväkirykmentti 38:n kolmas pataljoona perustettiin YH:n julistamisen (14.10.1939) jälkeen Kuopiossa
Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot
Jatkosodan pommitusten aiheuttamat tuhot aiheutuivat puna-armeijan ilmavoimien ilmahyökkäyksistä Suomen alueelle
23. divisioona (talvisota)
23. divisioona on suomalainen sotatoimiyhtymä, joka osallistui talvisodan taisteluihin sen loppuvaiheissa. Kyseessä on pääosin keski-Suomen, Savon ja Karjalan sotilaspiireissä 13. lokakuuta 1939 perustettavaksi määrätty divisioona. Divisioona sai
Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota)
Suomalaisen rannikkotykistön kalusto talvi- ja jatkosodan aikana koostui pääasiallisesti venäläisten vetäytyessään jättämästä kalustosta, jonka poissiirtämiseen ei jäänyt aikaa tai sitä ei ollut mahdollista siirtää kuljetusvaikeuksien
Taisteluosasto Neito
Taisteluosasto Neito eli lyhennettunä Tst.Os. Neito perustettiin IV Armeijakunnan viivytysvaiheen (30.11.-11.12.1939) jälkeen 15.12.1939 annetulla käskyllä, jossa muodostettiin JR 38 komentajan eversti Olkkosen alaisuuteen Ryhmä Jousimies. Tämä
Bom
Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa. Vuonna 2022 Suomessa 56 henkilöllä oli Bom sukunimenään. Vuonna 2020 Ruotsissa oli 87 henkilöä nimeltään Bom ja Tanskassa 219