Sykliini

Sykliinit ovat solusykliä valvovia proteiineja. Sykliinien määrä solussa vaihtelee syklisesti sen mukaan, mikä solusyklin vaihe on menossa; siitä niiden nimi. Sykliini muodostaa parin sykliinistä riippuvaisen kinaasin kanssa, jolloin kinaasi aktivoituu. Aktivoitunut kinaasi säätelee solusykliä fosforyloimalla sopivia proteiineja.
Auksiini
Auksiini eli indoli-3-etikkahappo on kasvihormoni, joka edistää solujen pituuskasvua ja kääntää kasvin valoa kohden. Auksiinia tuottuu varren kärjessä, nuorissa lehdissä ja hedelmissä
Alkioinduktio
Induktiolla tarkoitetaan kehitysbiologiassa tapahtumaa, jossa kudos määrää toisen kudoksen kehityssuunnan. Joskus induktorina tai induktion kohteena ovat yksittäiset solut
Biotesti
Biotesti on testi, jolla määritetään jotain yhdistettä biologisen koemateriaalin avulla. Koemateriaalina voi olla jokin organismi, elin tai kudosta. Biotestin voidaan ajatella tarkoittavan myös ylipäätään elävällä materiaalilla tehtävää
Apikaalidominanssi
Apikaalidominanssi-termi kuvaa kärkisilmun säätelemää kasvin kasvua ja haarautumista. Sana apikaalinen viittaa kärjessä sijaitsevaan tai kärjenpuoleiseen, kun taas dominanssi tarkoittaa vallitsevuutta
Gibberelliini
Gibberelliinit ovat kasvihormoneja, jotka mm. edistävät kasvua. Gibberelliineja tuottuu eniten silmuissa ja lehdissä. Erilaisia gibberelliinejä tunnetaan yli 100. Ne on nimetty löytämisjärjestyksessä. Yleisin gibberelliini on GA1. Gibberelliinit
Valejalka
Valejalka eli pseudopodi on uloke, joka työntyy solusta ja mahdollistaa solun liikkumisen. Valejalkoja on monilla yksisoluisilla kuten ameboilla sekä monisoluisten valkosoluilla. Myös luusolut, eräät yksilönkehityksenaikaiset solut, fibroblastit ja
Gastrulaatio
Gastrulaatio on alkionkehityksen vaihe, jossa alkiokerroksista endodermi ja mesodermi vaeltavat alkusuun kautta alkiopallon sisälle. Kolmen alkiokerroksen katsotaan muodostuneen täydellisesti gastrulaation lopulla. Solujen vaelluksen mekanismeja ja
Rakennebiologia
Rakennebiologia on molekyylibiologian haara, jossa tutkitaan biologisten makromolekyylien kuten proteiinien ja nukleiinihappojen rakennetta
Ramachandran-kuvaaja
Ramachandran-kuvaaja kuvaa proteiinin pääketjun φ (phi)-kiertokulmia ψ (psi)-kiertokulmiin nähden. Kuvaajan x-akselilla on φ-kulmat ja y-akselilla ψ-kulmat. Kuvaajan kehitti intialainen Gopalasamudram Narayana Ramachandran
Meranon Agnès
Meranian Agnès oli saksalainen aatelisneito, Meranian markiisin Berthold IV:n tytär. Filip II:n puolisona hänestä tuli Ranskan kuningatar