Topologia (matematiikka)
Topologia on matematiikan alue, joka käsittelee topologisiksi avaruuksiksi kutsuttuja pistejoukkoja ja niiden sellaisia ominaisuuksia, jotka säilyvät homeomorfismeissa, toisin sanoen sellaisissa jatkuvissa bijektiivisissä kuvauksissa, joiden käänteiskuvaukset ovat myös jatkuvia.
- Peilaus
- Peilaus on matematiikassa avaruuden muunnos, missä on annettu piste ja joko peilaussuora tai -piste, tai kolmiulotteisessa avaruudessa peilaustaso. Euklidisessa geometriassa peilaukset pisteen, suoran tai tason suhteen ovat yhtenevyyskuvauksia
- Prothin alkuluku
- Lukuteoriassa Prothin luku on muotoa oleva alkuluku, missä on pariton, positiivinen kokonaisluku ja . Fermat'n lukujen tekijät ovat Prothin lukuja mikäli on pariton ja
- Yhdistetty funktio
- Matematiikassa yhdistetyllä funktiolla tarkoitetaan kahta funktiota siten, että ensiksi muuttuja kuvataan ensimmäisellä funktiolla joksikin arvoksi ja sitten saatu tulos kuvataan toisella funktiolla uudeksi arvoksi. Täsmällisesti
- Smalen ongelmat
- Smalen ongelmat on Fieldsin mitalin saaneen Stephen Smalen vuonna 2000 julkaisema luettelo 18 ratkaisemattomasta matemaattisesta ongelmasta. Tämän luettelon esikuvana on Hilbertin kuuluisa 23 ongelman luettelo, joka julkaistiin vuonna 1900. Ongelmat
- Täydellisyys
- Täydellisyys on matematiikassa topologian peruskäsite, joka tarkoittaa sitä että metrisen avaruuden jokainen Cauchyn jono suppenee. Esimerkiksi avaruus on täydellinen, ja täydellisen avaruuden X osajoukko A on täydellinen, jos ja vain jos A on
- Stewartin lause
- Geometriassa Stewartin lause kuuluu seuraavasti: Olkoon ABC kolmio jolle AB=c, AC=b ja BC=a. Olkoon lisäksi X piste kolmion sivulla BC jolle BX=x ja XC=y. Jos p on janan AX pituus, on voimassa
- Sisätuloavaruus
- Sisätuloavaruus on matematiikan käsite, tarkemmin ottaen algebrallinen rakenne. Se on vektoriavaruus, jossa on lisärakenteena sisätulo. Sisätulo mahdollistaa kysymykset muun muassa avaruuden alkioiden välisistä kulmista ja ortogonaalisuudesta
- Laajennettu kompleksitaso
- Laajennettu kompleksitaso on kompleksilukujen joukko, johon on lisätty yksi piste, äärettömyyspiste. Tämän pisteen ajatellaan olevan äärettömän kaukana missä suunnassa tahansa
- Riemannin kuvauslause
- Riemannin kuvauslause on Bernhard Riemannin keksimä laajennetun kompleksitason konformikuvauksia koskeva lause, joka kuuluu seuraavasti:Olkoon A laajennetun kompleksitason yhdesti yhtenäinen alue, jolla on ainakin kaksi reunapistettä. Tällöin A
- Bom
- Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa. Vuonna 2022 Suomessa 56 henkilöllä oli Bom sukunimenään. Vuonna 2020 Ruotsissa oli 87 henkilöä nimeltään Bom ja Tanskassa 219