Turku 1600-luvulla

1600-luvun Turku, oli aiempia vuosisatoja rauhallisempi. Vielä Ruotsin sisällissota 1590-luvulla toi rauhattomuutta Turkuun, mutta 1600-luvulla kaupunki ei enää joutunut taistelutantereeksi. 1600-luvulla Turun asema laajan alueen keskuksena korostui entisestään, kun sinne perustettiin lukuisia uusia hallinto- ja koululaitoksia. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, Turun hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640. Ruotsi sai Itämeren alueella itselleen suurvalta-aseman, kun muut valtiot olivat 1600-luvun alun aikana heikentyneet.
Turku 1700-luvulla
1700-luvun aikana Turussa tapahtui suuri teollisuuden nouseminen ja väkiluku lähti suureen nousuun. Toisaalta Itämeren alueen poliittisessa kehityksessä tapahtui 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa käänne Ruotsin suurvalta-asemaa vastaan
Turku 1300-luvulla
1300-luvulla Turun asema kaupunkina vahvistui. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300. On tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä
Lilly Krogius
Louise Helene "Lilly" Krogius, o.s. Ahlqvist, oli Marttaliiton perustajajäsen ja puheenjohtaja vuonna 1904. Krogius oli mukana perustamassa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundetin Helsingin jaostoa ja toimi koko
Turku 1500-luvulla
1500-luvun alussa, unioniriitojen yhteydessä tanskalaiset hävittivät kaupunkia kahdesti, vuonna 1509 Otto Rudin johdolla ja 1522 amiraali Sören Norbyn johdolla. Kalmarin unioniin liittynyt tanskalaisten valta päättyi ja Kustaa Vaasan valta alkoi
Turun Kivipaino
Turun Kivipaino on Turun keskustassa sijaitseva tehdasrakennus, jossa on toiminut Turun Kivipaino Oy:n painotehdas. Turun Kivipaino Oy:n toiminta päättyi vuonna 1979, minkä jälkeen Linnankadun tehdasrakennuksen omistajaksi tuli Turun kaupunki
Hilma Gripenberg
Hilma Johanna Gripenberg, o.s. Lindfors, oli vapaaherratar ja mesenaatti, joka toimi aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä ja johtokunnissa Helsingissä 1900-luvun taitteessa. Hän toimi useita vuosikymmeniä eri tehtävissä Suomen Naisyhdistyksessä
Kiihkeät tuulet (kappale)
Kiihkeät tuulet on suomalaisen laulajan Kikan nimikkosingle Kiihkeät tuulet albumilta vuodelta 1990. Kappaleen ovat tuottaneet Juha Vainio ja Veikko Samuli. Sinkun B-puolella on niin ikään Vainion ja Samulin tekemä ja tuottama kappale Aito frendi
Betsey Quist
Selma Elisabeth "Betsey" Quist (tai Qvist) oli suomalainen opettaja, koulunjohtaja, matemaatikko ja yksi Suomen ensimmäisistä maisteriksi opiskelleista naisista. Hän toimi aktiivisesti myös eri yhdistyksissä ja naisliikkeessä. Hän oli yksi
Iina Tarjanne
Margareta Josefina "Iina" Tarjanne oli järjestöaktiivi, joka toimi erilaisissa yhdistyksissä ja johtokunnissa Helsingissä 1900-luvun taitteessa, ja oli mukana perustamassa myös Marttaliittoa. Hän oli mukana myös esimerkiksi Suomen Naisyhdistyksen
Uno Khüry
Uno Khüry oli suomalainen konsuli ja Winterin maali- ja tapettitehtaiden toimitusjohtaja