Turku 1700-luvulla
1700-luvun aikana Turussa tapahtui suuri teollisuuden nouseminen ja väkiluku lähti suureen nousuun. Toisaalta Itämeren alueen poliittisessa kehityksessä tapahtui 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa käänne Ruotsin suurvalta-asemaa vastaan. Ruotsin asema oli perustunut muiden Itämeren valtioiden tilapäiseen heikkouteen; Venäjällä oli ollut pahoja sisäisiä vaikeuksia, Puolan hallitus oli rakenteeltaan voimaton, Pohjois-Saksa heikkeni 30-vuotisessa sodassa kuten myös tuleva suurvalta Preussi. 1600-luvun lopulla syntyi vahva Ruotsia vastaan suunnattu liittoutuma, jossa menetettyjä maakuntiaan sureva Tanska oli innokkaana aloitteentekijänä. Ruotsin kuninkaaksi julistetun vain 15-vuotiaan Kaarle XII:n nuoruus ja kokemattomuus houkutteli naapurivaltoja liittoutumaan Ruotsia vastaan ja Suuri Pohjan sota aloitettiin vuonna 1700.
- Turku 1600-luvulla
- 1600-luvun Turku, oli aiempia vuosisatoja rauhallisempi. Vielä Ruotsin sisällissota 1590-luvulla toi rauhattomuutta Turkuun, mutta 1600-luvulla kaupunki ei enää joutunut taistelutantereeksi. 1600-luvulla Turun asema laajan alueen keskuksena korostui
- Turku 1300-luvulla
- 1300-luvulla Turun asema kaupunkina vahvistui. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300. On tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä
- Turku 1500-luvulla
- 1500-luvun alussa, unioniriitojen yhteydessä tanskalaiset hävittivät kaupunkia kahdesti, vuonna 1509 Otto Rudin johdolla ja 1522 amiraali Sören Norbyn johdolla.
Kalmarin unioniin liittynyt tanskalaisten valta päättyi ja Kustaa Vaasan valta alkoi
- Turun Kivipaino
- Turun Kivipaino on Turun keskustassa sijaitseva tehdasrakennus, jossa on toiminut Turun Kivipaino Oy:n painotehdas. Turun Kivipaino Oy:n toiminta päättyi vuonna 1979, minkä jälkeen Linnankadun tehdasrakennuksen omistajaksi tuli Turun kaupunki
- Hilma Gripenberg
- Hilma Johanna Gripenberg, o.s. Lindfors, oli vapaaherratar ja mesenaatti, joka toimi aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä ja johtokunnissa Helsingissä 1900-luvun taitteessa. Hän toimi useita vuosikymmeniä eri tehtävissä Suomen Naisyhdistyksessä
- Veitikka oot
- Veitikka oot on suomalaisen laulajan Kikan kolmas single Ota vaatteet pois -albumilta vuodelta 1994. Sen on säveltänyt Veikko Samuli ja sanoittanut Ilkka Vainio. CD-singlen kaksi muuta kappaletta ovat Sukkelat sormet ja sutjakka suu, sekä jo aiemmin
- Iina Tarjanne
- Margareta Josefina "Iina" Tarjanne oli järjestöaktiivi, joka toimi erilaisissa yhdistyksissä ja johtokunnissa Helsingissä 1900-luvun taitteessa, ja oli mukana perustamassa myös Marttaliittoa. Hän oli mukana myös esimerkiksi Suomen Naisyhdistyksen
- Betsey Quist
- Selma Elisabeth "Betsey" Quist (tai Qvist) oli suomalainen opettaja, koulunjohtaja, matemaatikko ja yksi Suomen ensimmäisistä maisteriksi opiskelleista naisista. Hän toimi aktiivisesti myös eri yhdistyksissä ja naisliikkeessä. Hän oli yksi
- Kiihkeät tuulet (kappale)
- Kiihkeät tuulet on suomalaisen laulajan Kikan nimikkosingle Kiihkeät tuulet albumilta vuodelta 1990. Kappaleen ovat tuottaneet Juha Vainio ja Veikko Samuli. Sinkun B-puolella on niin ikään Vainion ja Samulin tekemä ja tuottama kappale Aito frendi
- P. O. Ekko
- Paavo Olavi Ekko oli suomalainen rovasti, joka tunnetaan keräämistään ja tutkimistaan puumerkeistä