Vapausaste (tilastotiede)

Tilastotieteessä vapausaste on niiden muuttujien lukumäärä, jotka voivat vaihdella. Se on riippumattomien tapojen lukumäärä, joissa dynaaminen systeemi voi liikkua rikkomatta rajoituksia. Toisin sanoen vapausaste voidaan määritellä minimääränä riippumattomia koordinaatteja, jotka kiinnittävät systeemin kokonaan.

Kanoninen kimppu

Matematiikassa dimensiota n olevan algebrallisen variston kanoninen kimppu on

Youngin epäyhtälö

Matematiikassa Youngin epäyhtälön mukaan positiivisille reaaliluvuille a, b, p ja q, joille 1/p + 1/q = 1, on

Pedoen epäyhtälö

Pedoen epäyhtälö eli Neubergin–Pedoen epäyhtälö on epäyhtälö kahden kolmion sivujen ja alojen välillä. Sen mukaan kolmion, jonka sivujen pituudet ovat , ja sekä ala ja kolmion, jonka sivujen pituudet ovat , ja sekä ala välillä on

Levinsonin epäyhtälö

Matematiikassa Levinsonin epäyhtälö on positiivisia reaalilukuja koskeva epäyhtälö. Epäyhtälö kuuluu näin: Olkoon ja funktiolla on olemassa kolmas derivaatta välillä , jolle kaikilla . Jos kaikilla ja , on

Muirheadin epäyhtälö

Matematiikassa Muirheadin epäyhtälö yleistää aritmeettisen ja geometrisen keskiarvon välisen epäyhtälön. Sen mukaan jos

Alexanderin–Spanierin kohomologia

Algebrallisessa geometriassa Alexanderin–Spanierin kohomologia on kohomologiteoria, joka esiintyy monistojen differentiaalimuotojen, joilla on kompakti kantaja, teoriassa. Teoria on samantapaista ja jossain määrin duaalista de Rhamin kohomologian

Aste (Abelin ryhmä)

Matematiikassa Abelin ryhmän aste eli torsiovapaa aste mittaa kuinka suuri ryhmä on. Aste kuvaa, kuinka suuri rationaalikertoiminen vektoriavaruus tarvitaan, jotta abelin ryhmä voitaisiin upottaa siihen. Yhtäpitävästi voidaan kysyä, kuinka suuri

Newtonin summat

Newtonin summia voidaan käyttää polynomiyhtälön juurten potenssien summien laskemiseen

Antiketju

Matematiikassa, erityisesti järjestysteoriassa, antiketju on kahden osittain järjestetyn joukon välinen relaatio

Matematiikan kauneus

Matematiikan kauneudella tarkoitetaan sitä, että monet matemaatikot saavat esteettistä mielihyvää työstään ja matematiikasta yleensäkin ja kuvaavat tätä tunnetta sanomalla matematiikkaa ”kauniiksi”. Joskus matemaatikot kuvaavat