Voikkaa–Haarankallio-rata

Voikkaa–Haarankallio-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut teollisuusrata, joka johti Voikkaalta itään Savon radalle Harjun aseman pohjoispuolelle. Vuonna 1902 valmistunut rata rakennettiin alun perin Voikkaan tehtaan omistajayhtiön aloitteesta ja sen kustannuksella. Radan kautta kulki aina 1960-luvulle saakka Voikkaan tehtaiden tavaraliikenne ja sillä oli myös henkilöliikennettä vuosina 1945–1949, kun niin sanotuilla puumoteilla ajettiin Kouvolasta Haarankallion kautta Voikkaalle. Voikkaan ja Haarankallion välillä oli tällöin Supanmäen, Kousan ja Vessarin seisakkeet.

Kupittaan savirata

Kupittaan Savi Oy:n rata oli saven kuljetukseen käytetty 600 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen rautatie, joka kulki savenottopaikoilta Turun Halisista Itäharjulla sijainneelle Kupittaan Saven tiilitehtaalle

Kouvola–Kuusankoski-rata

Kouvola–Kuusankoski-rata eli Kymintehtaan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva teollisuusrata, joka kulkee Kouvolasta Kuusankosken Voikkaalle, Voikkaan vanhalle tehdasalueelle. Rata rakennettiin 3,8 kilometriä pitkänä yksityisenä ratana 1891–1892

Vuojoen metsärata

Vuojoen metsärata oli 1912 Eurajoelle Vuojoen kartanon maille rakennettu kapearaiteinen metsärautatie, joka kulki Eurajoen suulla sijainneesta Verkkokarin satamasta Tokinmaan perälle, lähelle Nakkilan ja Kiukaisten rajaa

Luumäen rautatieasema

Luumäen rautatieasema on rautatieliikennepaikka Luumäellä. Liikennepaikka avattiin Pietarin radan varteen vuonna 1885 pysäkkinä, mutta se korotettiin V luokan asemaksi kolme vuotta myöhemmin. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1907 Bruno

Tirvan rautatie

Tirvan rautatie oli 1904 avattu noin viiden kilometrin pituinen 600 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen rautatie joka kulki Kaipiaisten rautatieasemalta Tirvan Pajukoskelle. Pajukoskella sijaitsivat insinööri Knut August Palmbergin 1890

S/S Carl von Linne

S/S Carl von Linne oli tanskalainen rahtihöyrylaiva, joka ohittaessaan Hankoniemeä 26. lokakuuta 1948 ajautui myrskyssä karille Stora Tärnskärissä Russarön kaakkoispuolella. Haaksirikosta selvisi hengissä vain laivan konemestari Gunnar Pedersen

Simolan rautatieasema

Simolan rautatieasema on entinen rautatieliikennepaikka Lappeenrannan Simolassa Vainikkalan radan varrella noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Asema avattiin Pietarin radan yhteydessä syyskuussa 1870. Asemarakennuksen suunnitteli Knut

Elämänmäki

Elämänmäki oli Vilppulassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toiminut hermotauti- ja luonnonparantola jonka perusti 1904 tohtori Edvard Wilhelm Lybeck (1864–1919). Parantolarakennus sijaitsi 15 kilometrin päässä Vilppulan asemalta 189 metriä korkean

Rauhan rautatieasema

Rauhan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Lappeenrannan Rauhassa, vajaa kuusi kilometriä Imatralta Joutsenon suuntaan

Uno Khüry

Uno Khüry oli suomalainen konsuli ja Winterin maali- ja tapettitehtaiden toimitusjohtaja